I will love you, like I've never been hurt. Run through fire for you, like I've never been burned.

Moi! Ajattelin nostaa kissan pöydälle ja kertoa asiasta, jota olen jo miettinyt pitkään kaikkien mieliala asioiden ja muiden sellaisten asioiden lisäksi. Nimittäin minun seksuaalisuuteni. Monet on mulle kuitailleet tästä asiasta esim. koulussa. En enää jaksa sitä ikuista kuittailua ja haukkumista, joten myönnän sitten: Olen lesbo. MUTTA MITÄ VITTUA SITTEN?! Olen minäkin kuitenkin samalainen ja samanarvoinen kuin kaikki muutkin ns. normaalit ihmiset. 

Ekan kerran tästä asiasta on sanottu muistaakseni ala-asteella varmaan neljännellä tai viidennellä luokalla minulle ja sen hetkeiselle parhaalle kaverilleni. Vietimme toistemme seurassa aikaa 24/7 ja teimme kaikkea hullua. Istuimme jälki-istunnoissakin pari kertaa yhdessä. :D Kuitenkin, melkein kaikki ajattelivat, että seurustelemme. Se tuntui silloin hassulta, koska emme tosiaankaan seurustelleet. Monesti vain nauroimme, jos meiltä tultiin ihan pokkana kysymään. Olimme vain hyvin läheisiä ystäviä. Siinä kaikki. Emme tosiaankaan pitäneet toisistamme sillä lailla.Nyt kun jälkeenpäin ajattelen asiaa, en ihmettele yhtään, että puoli kylää luuli meitä lesboiksi. :D 

Tällöin olen ollut ihastunut moniin poikiin, mutta niin. :D

Kuitenkin, ekan kerran ihastuin tyttöön nyt kun olin 14. Aluksi ajattelin, että "joo, tämä on ihan normaalia ja menee ohi". Hän oli sen hetken paras ystäväni, mutta onnistuin suututtamaan hänet liian monta kertaa ja hän kyllästyi minuun ja laittoi välimme poikki. Ainakaan kolmeen viikkoon hän ei puhunut minulle mitään. Olin ihan murtunut ja masentunut. Monta kertaa ajattelin tappaa itseni, koska en kestänyt kun olin menettänyt hänet. Rakastin häntä liian paljon. Onneksi hän sitten halusi sopia kanssani ja nykyään olemme taas kavereita, mutta ihan kamalan etäisiä. ;_; Luulen, että se johtuu siitä kun hän hylkäsi minut niin pitkäksi aikaa. Silloin opin elämään yksin murheitteni kanssa. 

Luulin, että se oli ensimmäinen ja viimeinen tyttöihastukseni. Mutta rippileirillä huomasin olevani taas väärässä. Ihastuin yhteen isoseen. Se oli maailman kamalinta. D: Hän sai tietää asiasta ja kertoi minulle, että tietää. Silloin olisin halunnut vain hautautua ja kadota. Hän kuitenkin kertoi, että asia ei haittaa häntä ollenkaan. Olin siitä iloinen, mutta samalla kauhuissani, koska hän tiesi. Hän kertoi myös, kuinka oli huomannut minun olevan yksinäinen ja masentuneen oloinen. Hän ei halunnut, että olisin sellainen ja kertoi, että kaikesta huolimatta voisin tulla hänelle puhumaan. Nykyään keskustelen hänen kanssaan lähes viikottain ja se on mukavaa. :3 Onneksi se ihastus meni ohi. Pidän hänestä kuitenkin paljon, mutta ihan vain ystävänä.

Kuitenkin, nyt kun minulla on ollut mieliala ihan maassa, olen miettinyt, millainen olisi unelmien seurustelukumppani. Ensimmäisenä tulee mieleen, että hänen pitäisi olla Demi Lovato, mutta se on hieman mahdotonta. ;__________; Kuitenkin joskus öisin haaveilen, että seurustelisin Demin kanssa. XD 

Unelmien tyttöystävä :3

NO JOO, TAKAISIN AIHEESEEN:

• nyt tuntuu siltä, että hän olisi tyttö. 
• iloinen
• mukava, ihana
• hauska
• positiivinen
• luotettava
• rehellinen
• hyvä kuuntelija (koska olen kova valittamaan :D)
• romanttinen, tietty :D
• kaunis (niin sisäisesti kuin ulkoisestikin)
• vois olla ehkä hieman urheilullisempi kuin minä (saattaisin itekin innostua lenkkeilemään enemmän) ;)
• plussaa ois tietty jos tykkäis Demistä :D
• JA KAIKKEA MUUTA POSITIIVISTA :DDDDD

Nooh, tämä postaus oli sitten tällainen. Lupaan, että palaan tähän asiaan myöhemmin. Mutta loppuun vielä Demiä. :3

PS. Löysin Twitteristä yks päivä kuvan, jonka omistan erityisesti kaikille minun luokkalaisilleni.  :D <3