Vittu. En jaksa enää. Elämä meni koko ajan vain pahempaan suuntaan. Lopulta se oli jo niin sekasin, että sitä ei voinu enää korjata. Menetin kaiken. Lopullisesti. Ei vittu ole enää ketään, kuka vois tämän paskan korjata. Minusta ei vittu vain välitetä. En ansaitse ketään. En ansaitse mitään. Minun täytyy vain kuolla. Tässä ei enää muu auta. Viiltelyä päivästä toiseen. Päivä päivältä viillot on entistä syvempiä. Terät on minun ainoita ystäviä. Muuta ei ole. Ajattelen heti aamulla ku herään viiltelyä ja niitä teriä. Se on myös viimeinen asia, mitä yöllä teen ja ajattelen ennen nukahtamista. Viiltely on koko ajan mielessä.
Pahinta tässä elämässä oli se yksinäisyys, mistä koko ajan kärsin. Hetken kaikki oli hyvin, mutta yhtä nopeasti ku kaikki parani niin yhtä nopeasti se kaikki oli poissa. Se sama paska alko taas alusta, ehkä himpun verran pahempana. Päivä päivältä kaikki vain paheni pahenemisen perään. Nyt kaikki on liian sekavaa. Olen yksin ja mulla ei ole yhtään kaveria, eikä ketään kuka välittäis. Tahtoisin vain jonku ihmisen, joka pysyis minun vierellä silloinki ku mulla on vaikeaa. Kaikki, ihan kaikki, on hylänny minut aina ku mulle on tullu joku saatanan iso vastoinkäyminen.
Ois vain niin vitun ihanaa, jos vielä ois se joku, jolle puhua ku on paha olla. Joku, joka sais multa sen ahistuksen pois. Joku, jonka viereen vois vain käpertyä ja nukahtaa sen toisen lämpöön. Joku, jonka kanssa mulla ois turvallinen ja hyvä olo. Joku, joka rakastais minua.
Mutta se ei ole enää mahollista. Mikään ei ole enää mahollista. Minun täytyy nyt vain päästää irti tästä elämästä. Ehkä seuraavassa elämässä kaikki olis paremmin.
Oon joskus aikaisemminkin tänne kertonut, että sä olet tärkeä <3 toistan sen saman kuin kaksi postaustasi sitten, kannattaa vaan avoimesti yrittää ettiä sitä oikeaa ihmistä joka tukee, uskon että se tulee vielä vastaan. Ei saa luovuttaa!! <3 kyllä joku välittää aina, vaikket sitä ehkä just nyt näekään. Yritä vielä jooko jaksaa hetki? <3
VastaaPoista