Näin tiistaina lääkäriäni. Siinä sitte tuli puheeksi B-lausunnon uusiminen ja minun tämänhetkiset diagnoosit. Mulla on diagnosoitu B-lausuntoa varten vuosi sitte sekamuotoinen masennus- ja ahdistushäiriö, traumaperäinen stressihäiriö ja paniikkihäiriö. Lääkäri sitten totesi, että mulla on selvästi vaikea masennus, eikä mikään sekamuotoinen masennus- ja ahdistushäiriö.
Olen ilonen tästä diagnoosista sen takia, että nyt se syyllinen tähän minun pahaan oloon on löytyny ja sillä on nyt nimi. Peloissani olen sen takia, koska luulen, että tämä diagnoosi vaikuttaa yhteishaussani. En luultavasti pääse sinne vartijakoulutukseen. Minua pelottaa myös, että se voi vaikuttaa muihinki hakuvalintoihini.
Sitte ihan toiseen asiaan:
En enää jaksa käydä koulua. Tai no jaksan ja jaksan.. Mutta nytte perjantainki vain kylmästi lintsasin, koska ahisti niin paljon ja en halunnu mennä koululle silmätikuksi. Jos olisin silloin menny kouluun, olisin ollu kaks tuntia myöhässä. Mulle on aamuista tullu tosi vaikeita; en saa yöllä nukuttua ja aamulla en jaksa herätä. En vain yksinkertasesti saa itteäni ylös. Mulla on oikeasti voimavarat taas kerran aika finaalissa. Nytte minua on sitte alettu rankasemaan siitä myöhästelemisestä, joten nyt mulle on taas tullu se ajatus, että jos aamulla myöhästyy, ei kannata mennä kouluun ollenkaan.
Ja ei mulla siellä koulussa ole ketään kaveria, eikä missään muuallakaan. Olen yksin näitten minun ajatusten kanssa. Luulen, että minua auttas seki, jos mulla olis ees joku kaveri, kenen kanssa vois puhua niitä näitä. Pelottaa, että kohta jään vain taas koulusta pois ja vajoan entistä alemmas koko ajan.
"Sillo ku sataa,
niin sillon sataa kaatamalla,
ja nää sadepilvet ei väistä mun päält ees Bahamalla.
Tää on pahaa maata,
jossa ottaa raha vallan.
Kavaltajat kavaltaa ja manalassa palaa varmaan.
Mut tää meidän maanpäällinen taivallus on hetken huumaa.
Koitan apuu huutaa,
kaikki tunteetki on melkein turtaa.
Mä koitan sadepilvet puhaltaa
tääl sisäl liekit roihuaa ja sulattaa jään.
En muista, millon viimeks satois näin paljon
Ne kastelee mut läpimäräks läpi sateenvarjon
Oon menettäny rakkait
oon menettäny faijani
menettäny puolet sydämestä liian aikasin
Silti mä oon tässä,
ottanu iskut vastaan.
Oon taistellu.
Oon kestäny nää pelkoni
ja selättäny demonit.
Jos tipun niin tää rankkasade herättää kyl eloon sit."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti