Tässä on ollu nytte aika pitkä tauko kirjottamisesta, ja tässä on kerenny aika paljon tapahtua. En nyt niistä ala kirjottaa mitään vaan yritän purkaa tätä ahistusta mikä nyt on päälä.
Taas on sellanen vähän huonompi kausi tuon nukkumisen kanssa. En saa millään unta, vaikka unilääkkeet onki käytössä joka ilta. Kouluun olen korkeintaan kaks kertaa viikossa päässy, vaikka neljästi pitäis käyä. Vaikka mulle äiti soittaaki joka aamu että heräisin, en silti havahdu siihen ja nukun koulupäivän ohi. Se ahistaa tosi paljon, ja pelottaa, että joudun keskeyttää opinnot näitten ongelmien takia..
Viiltely on tullu takas kuvioihin. Ei niin pahasti, viiltelen ehkä pari kertaa viikossa, mutta silti sitä on. Luulen, että johtuu siitä ko on niin paljon stressiä koulusta ja varmaan terapian alottaminen uuden terapeutin kanssa vaikuttaa siihen tavallaan. Ei ne asiat mulle mieleen jää pyörimään sillee, että niitä tarkotuksellisesti miettisin terapian ulkopuolella, mutta jossaki takaraivossa ne muhii öisin, koska ku saan unen niin näen niistä vanhoista muistoista painajaisia, ja ns. elän ne uudestaan yön aikana. Olen taas alkanu kuulemaan ääniä. Niistäki oli hetken tauko, ettei niitä kuulunu ollenkaan, mutta varmaan siihenki vaikuttaa terapia ja sielä käytävät asiat..
En nyt oikein osaa sanoa mitään, yritän joku muu päivä tehä pidemmän päivityksen, yritän nyt nukkua.
